Tietoa chileistä

Mitä chilit ovat?

Chili ja paprika tarkoittavat samaa asiaa, Capsicum-suvun kasveja. Chiliksi tai maustepaprikaksi kutsutaan yleensä kasvin tulisia muotoja, paprikoiksi mietoja ja isokokoisia, makeita lajikkeita. Kaikki tunnetut paprikat ovat syötäviä.

Ihmisen jalostamia chililajeja ovat:

C. annuum (mm. Paprika, Jalapeño, Cayenne)
C. chinense (mm. Habanerot, Naga Morich)
C. frutescens (mm. Tabasco)
C. baccatum (mm. Aji Cristal)
C. pubescens (Rocotot)

Näistä kahta viimeksimainittua tavataan vain Etelä- ja Keski-Amerikassa, missä ne pitkälti korvaavat meille tutummat paprikat. Chilit ovat eräitä vanhimmista ihmisen hyötykäyttämistä ja viljelemistä kasveista. Vanhimmat todisteet chilin käytöstä ajoittuvat yli 8000 vuoden taakse Etelä-Amerikkaan.

Chilejä nimitetään usein virheellisesti pippureiksi, vaikkeivat ne olekaan niille mitään sukua.
Chilit ovat vitamiinipitoisimpia hedelmiä maailmassa.
Kasvitieteellisesti paprika ei ole vihannes vaan marjahedelmä.
Paprikoiden ja maustepaprikoiden hedelmän koko vaihtelee noin 3 millimetristä aina yli 30 senttimetriin.
Raakoina chilit ovat useimmiten vihreitä, mutta voivat kypsyä miltei minkä värisiksi ja muotoisiksi hyvänsä.
Kasvien kasvukorkeus vaihtelee lajikohtaisesti noin 30 cm:stä aina yli 7 metriin.

Chilin historia


 

Chilit ovat alkujaan trooppisen ilmaston kasveja, mutta monet lajit ovat osoittaneet yllättävääkin sopeutumiskykyä ja voivat menestyä niin aavikoilla kuin viileissäkin olosuhteissa. Paprikakasvien uskotaan kehittyneen Bolivian ja kaakkoisen Brasilian tienoilla. Sieltä ne levisivät lähes kaikkialle Etelä-Amerikkaan, pian myös Keski-Amerikkaan, Meksikoon ja aina nykyisen eteläisen USA:n alueelle.

Pitkään uskottiin löytöretkeilijöiden tuoneen paprikakasvit Eurooppaan, mistä ne olisivat levinneet muualle maailmaan kauppiaiden mukana. Uusin tutkimus kuitenkin viittaa vahvasti siihen, että paprikat tunnettiin niin Euroopassa kuin Aasiassakin jo kauan ennen Kolumbuksen matkoja. Mm. Ruotsista on löydetty erittäin vanhoja jälkiä luultavimmin capsicum frutescens -lajin chilipaprikoista. Näyttääkin siltä, että niin viikingit kuin muutkin tutkimus- ja kaupparetkiä harjoittaneet kansat ovat tunteneet paprikan ainakin lääkerohtona pitkälti yli tuhannen vuoden ajan.

Chilin tulisuus



Tulisuuden aiheuttavat kapsaisiineiksi kutsutut aineet, jotka harhauttavat ihmisen tuntoaistin uskomaan että sitä vahingoitetaan. Kipuaistimus aiheuttaa kehossa hälytyksen, joka saa aivot vapauttamaan luonnon omia puudutusaineita ja mielihyvähormoneja endorfiineja. Tulisen chilin vaikutus voi vastata nautinnoltaan juoksulenkkiä tai saunomista.

Chilien tulisuutta mitataan ns. Scovillen asteikolla (Scoville Heat Unit, SHU). Kaikkien tuntema Tabasco-lajikkeesta valmistettu kastike on tulisuudeltaan 2500-5000 SHU. Fatalii Gourmet -tuotteissa käytettävä asteikko ei ole lineaarinen, vaan esim. 10 voi olla 2 kertaa 9:ää tulisempi.

Fatalii Gourmet tulisuusasteikko (FGT) kertoo tuoreiden chilien tulisuuden:

1 = 0-500 SHU
2 = 500-1000 SHU
3 = 1000-3000 SHU
4 = 3000-7500 SHU
5 = 7500-15 000 SHU
6 = 15 000-30 000 SHU
7 = 30 000-45 000 SHU
8 = 45 000-75 000 SHU
9 = 75 000-100 000 SHU
10 = 100 000-500 000 SHU
10+ = 500 000 SHU ja yli

Chili lääketieteessä


Lääketiede tutkii kapsaisiinin hyödyllisiä vaikutuksia mm. vatsahaavan ehkäisyyn ja hoitoon, sekä moneen muuhun asiaan - alkaen syöpätutkimuksesta. Vaarallisiksi ei väkevimpiäkään chilipaprikoita voi sanoa (ainakaan ei-allergikoille), mutta tottumattomalle ne voivat saada aikaan kovan poltteen suuhun ja vatsaan. Kapsaisiinia käytetään monissa apteekeista saatavissa kipuja lievittävissä voiteissa ja öljyissä.

 
 
Jigsaw vs. Reaper 2 x 2 ml
 
 

Chilien pakastaminen

Säilö chilejä pakastimeen pitkää talvea varten.

Poista kanta
Leikkaa chilit pitkittäin puolikkaiksi
Halutessasi poista siemenet tai ota ne talteen
Pakasta sopivan kokoisissa tiiviissä pusseissa tai rasioissa
Sulata hitaasti huoneenlämmössä kun otat pakasteen käyttöön